INTERNETKULTTUURI June, 13th 2012 by

#seuraaminua – kuinka kavuta twittosfäärin huipulle?

Download PDF

#seuraaminua

Mikroblogi Twitterissä menestyminen vaatii kykyä hallita laajaakin laajempia sosiaalisia verkostoja. Mutta kuinka helppoa on päästä tavallisena pulliaisena osalliseksi Suomen epävirallista Twitter-eliittiä? Onko se edes mahdollista lyhyessä ajassa ilman valmiita, reaalimaailmassa jo valmiiksi punoutuneita verkostoja?

Suomessa Twitterin nousu on nähty viime aikoina niin erilaisten urheilukilpailujen kuin valtiollisten kissanristiäistenkin yhteydessä. Alkuvuoden suurimpia twiittipiikkejä oli känni-illan kaltaisten lyhyiden ilmiöiden ohella muun muassa jääkiekon mm-kisojen lipuista raivokkaaksi roihahtanut keskustelu.

Käyttäjämäärien kasvaessa myös erottautuminen on käynyt entistä hankalammaksi. Peruskäyttäjän vailla valmiita verkostoja on hankala saada huomiota jatkuvassa twiittitulvassa. Voiko aivan tavallinen twiittaaja tullakaan ylipäätään noteeratuksi?

Valheiden verkkoa punomaan

 

Yrittääkseni itse kavuta twittosfäärin huipulle luon mikroblogiin kuvitteellisen henkilön nimeltään Simo Nieminen. Nimen henkilölle nappaan Väestörekisterikeskuksen suosituimpien etunimien ja sukunimien listasta. Mitä geneerisempää sitä parempaa.

Tavoitteenani on tehdä Simosta kaikin puolin keskiverto. Profiilissaan Nieminen kertoo olevansa kiinnostunut kaikesta kansantanhuja ja sukurutsausta lukuun ottamatta. Profiilikuvansa pohjaltakin. Niemistä voi pitää tavallisena, sosiaaliseen mediaan vasta heränneenä peruskäyttäjänä.

@SiNieminen

Päätän seuraajia valitessani keskittyä Suomen aktiivisimpiin twitteristeihin, henkilöihin joita voi pitää kyseisen median portinvartijoina. Seurattavaksi valikoituu kaikkea Tuomas Enbuskesta urheilutoimittaja Jari Porttilaan, onpa mukana muutamia aktiivisesti twiittaavia kansanedustajiakin.

Ken twiittiin tarttuu se twiittiin hukkuu

 

Kukaan portinvartijoista ei kuitenkaan seuraa minua takaisin. Kyynelten valuessa silmäkulmistani kuin hiekkalaatikolle yksin leikkimään jääneellä lapsella oletan vähäisen suosion johtuvan siitä, että twiittisarakkeessani komeilee vielä pyöreä nolla. Päätän korjata tilanteen twitter-yleisöä suuresti liikuttavaa tapahtumaa, euroviisuja hyväksi käyttäen.

Tiistaisen semifinaalilähetyksen aikana vyörytän #yleeurovision hashtagillä ryöppyjä mukahauskaa twiittimassaa. Muutama kolahtaakin viisukansan ohimoon ja aiheuttaa räjähdysmäisen retwiittausaallon (kaksi kappaletta). Illan loputtua saan myös ensimmäisen seuraajani. Jostain se on kai lähdettävä.

Tekstitykset paljastavat kyllä aina englanninkielisen peruspopin höttöisyyden #yleeurovision

Finnairin tilanne on näemmä pahempi kuin luulinkaan. Lentäjiäkin joudutaan laittamaan euroviisujen taustatanssijoiksi #yleeurovision

Euroviisujen retweetit

Muutaman vuorokauden hiljaiselon jälkeen twiittisuonen laittaa liikkeelle Hyvinkään laukaukset. Lauantaisena aamupäivänä huomioin #hyvinkää -hashtagilla parisenkymmentä twiittiäni, mutta vain muutamaan reagoidaan.

Epätoivon kalvaessa alan häiriköidä portinvartijoitakin, mutta Nieminen jätetään provosointeineen melko rauhaan. Twiittaaminen pelkästään seuraajia tavoitellakseen ei ole läheskään yhtä helppoa kuin alkuun luulin.

Ylpeyttä lankeemuksen edellä

 

Kokeilujakson aikana ehdin saada luomalleni tilille huimat neljä seuraajaa. Erään Twitter-tilien arvoa laskevan verkkosivuston mukaan Simo Niemisen tilin arvo olisi myyntitilanteessa yksi Yhdysvaltain dollari. Vertailukohtana kerrottakoon esimerkiksi Lady Gagan tilin olevan samalla sivustolla yli 12,5 miljoonan taalan arvoinen. Jotain olisi kai voinut tehdä paremminkin.

Vaikka kahden viikon aikana en onnistunut kipuamaan edes Suomen twittosfäärin basecampille, opetti kokemus kuitenkin muutaman seikan, joita seuraajiennälkäisen twitteristin olisi hyvä huomioida.

1) Vakuuta portinvartijat.

Twitterissä, kuten kaikkialla muuallakin, on joukko coolkidsejä, joiden suosioon pääseminen edesauttaa suuressa määrin omankin seuraajajoukon kasvattamista. Parhaimmassa tapauksessa alun loissuhde muuttuukin ajan myötä molempia ruokkivaksi symbioosiksi.

2) Twiittaa, älä ajattele.

Vaikka twiittaminen aktivoikin aivonystyröitä tiivistämään ajatukset 140 merkin muottiin, ei laajemmassa kuvassa kannata liikaa miettiä, mistä Twitterissä visertää. Enemmän yksinkertaisesti on enemmän, ellei sitä vie aivan ärsyttävyyksiin asti.

3) Hyödynnä hype.

Isot urheilutapahtumat, muut televisiolähetykset ja vaikka vaalien tulosillat ovat oivia paikkoja kasvattaa omaa seuraajajoukkoa. Tarpeeksi kiinnostavilla twiiteillä ison tapahtuman aikana seuraajapolvi voi kasvaa jopa mammuttimaisissa määrin. Myös erilaiset suuronnettomuudet ja kriisit ovat (ehkä valitettavastikin) oivia paikkoja hankkia lisää seuraajia.

4a) Erikoistu johonkin tai 4b) Kommentoi kaikkea mikä liikkuu (ja unohda samalla muu elämä)

Seuraajajoukko kasvaa, kun sinulla on tarjota tietoa, johon muuten ei pääse käsiksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi asiantuntijaroolia kompensoida huutamalla ja mekastamalla asiasta kuin asiasta. Sillä saa vihamiehiä, mutta samalla ehkä myös seuraajia.

5) Provosoi, provosoi, provosoi

Äärimmäisessä tapauksessa ainoaksi vaihtoehdoksi huomion hakemiselle jää pelkkä huutaminen ja mekastaminen kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Parhaimmillaan sillä saa erittäin hyviä tuloksia, huonoimmillaan kylähullun maineen ja kenties ikibannit koko Twitteriin.

 

Kirjoittaja Petri Ruohio ja Teleportaasi Twitterissä:
http://twitter.com/pgrassy
http://twitter.com/teleportaasi 

Lisää luettavaa

0 Kommenttia

Jaa artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>