ULKOMAAT January, 30th 2013 by

Reilaajan hätämajoitukset testissä, osa 2/2

Download PDF

Kuva: NAC

Testin ensimmäisessä osassa yövyttiin asemalla ja tuntemattoman kotona. Myöhemmin viime hetken majapaikkoja löytyi niin yöjunasta kuin hostellistakin. Reissun päätteeksi tulin vielä kokeilleeksi, kuinka yötään ei kannata viettää.

 

Yöjunalla Itä-Eurooppaan

 

Kuva: Richard Hoare

Kahdestoista matkapäivä alkoi Münchenistä.

13.-14. elokuuta. Rahat melkein loppu ja pari päivää palkkapäivään. Datailen Müncheniin muuttaneen inttikaverini läppärillä ja mietin seuraavaa siirtoani. Alkuperäinen suunnitelma lautasta Kreikkaan karahti kiville, sillä InterRail-oppaassa lupailtuja halpoja kansipaikkoja myydään vain yli 25-vuotiaille.

Siispä heittäydyn radikaaliksi ja päätän suunnata Krakovaan. Puolassa on Länsi-Eurooppaan verrattuna pirun halpaa ja samalla voisin poiketa Auschwitzissa. Sopiva yöjuna lähtee Wienistä, joten matkustan sinne päivällä hyvissä ajoin.

Olen perillä Wienin päärautatieasemalla iltakuuden aikoihin. Juna lähtee vasta kymmeneltä, joten ruuhkista huolimatta ehtisin ostaa lipun hyvissä ajoin. Parinkymmenen minuutin jonottelun jälkeen kuitenkin paljastuu, että suunnitelmassa on yksi ongelma.

– Ei näin myöhään myydä enää lippuja yöjunaan, lipunmyyjätäti surkuttelee ja katsoo minua kuin uusavutonta, jolle ei ole ennen kerrottu itsestäänselvyyksiä.

Ainoa vaihtoehtoni kuulemma on, että voin ennen junan lähtöä koettaa ostaa konduktööreiltä lipun, jos tilaa sattuisi jotenkin vielä löytymään. Minun on pakko kärvistellen odottaa junan saapumista. Ensi töikseni ostan syötävää ja istahdan käytävälle rinkkani päälle aterioimaan. Vastapäisessä kultakaupassa asioivat pukumiehet katsovat minua pitkään, kun ahmin nälissäni patonkia ja halvinta bulgarialaista meetvurstia.

Kierreltyäni tuntikausia asemalla ja Wienin keskustassa lähden katsomaan, olisiko yöjuna jo laiturillaan. Onhan se. Kukaan itäeurooppalaisista konduktööreistä ei puhu englantia muutamaa sanaa enempää. Yksi ymmärtää asiani riittävän hyvin, kun heilutan InterRail-lippua ja puhun Krakovasta ja lipun ostamisesta. Mitään erillistä paikkalippua ei kuitenkaan tarvitse ostaa, konduktööri vain viittoo minua hyppäämään vaunuun ja mainitsee jotain vaihdosta Bohuminissa.

Löydän lähes tyhjän hytin, johon pääsen nukkumaan. Torkun hieman pätkittäin, sillä pelkään missaavani junanvaihdon. Bohuminia kun ei löydy reilikartastani, eikä minulla ole aavistustakaan, mihin aikaan olisimme oikealla asemalla. Onneksi sattuma ratkaisee tilanteen jälleen puolestani. Herään varttia vaille kolme siihen, kun hyttimme ovi avataan ja turistipariskunta kysyy, mahtuisiko loossimme nukkumaan. Kaikki muut kopit kun ovat aivan täynnä.

– Mihin meinasitte matkatavarat mahduttaa? samassa hytissä nukkunut afrikkalaismies kysäisee ja viittaa täysiin hyllyihin. Pettynyt pariskunta sulkee oven ja poistuu paikalta.

Kaksikon lähdettyä koomailen aikani junan vielä seisoessa. Tovin päästä päätän kurkata ikkunasta tarkistaakseni, millä asemalla pariskunta oli hypännyt kyytiin. Katos perhana, Bohumin. Totean hyttitoverilleni olevani näemmä oikealla asemalla, kerään roippeeni ja poistun hytistä. Kapealla käytävällä jaloittelee nuori saksalaismies, joka on myöskin matkalla Krakovaan. Kerron hänelle, että meidän olisi vaihdettava nyt junaa, jos haluamme päästä oikeaan kaupunkiin.

Mies on reitistä vähintään yhtä pihalla kuin minäkin, joten hän uskoo vakuutteluni ja lähdemme autiolle asemalle etsimään jatkoyhteyttä. Oikea laituri ja juna löytyy, lähtöön aikaa vartti. Saksalainen palaa vielä ensimmäiseen junaan ja käy hakemassa hondurasilaisen hyttikaverinsa, jolla on sama suunta kuin meilläkin. Kiirettä ei ole, sillä Itä-Euroopan yöjunat harrastavat todella pitkiä pysähdyksiä.

Uusi junamme on aivan täynnä, joten hyttipaikoista on turha haaveilla. Yhden vaunun pääty on sentään tyhjillään, joten asetumme sinne istuskelemaan. Vajaan parinsadan kilometrin ja reilun neljän tunnin matka kuluu jutellessa. Hämmentävänä yksityiskohtana hondurasilainen kertoo olleensa vapaaehtoistyössä Ruotsissa, ruotsinsuomalaisten työväenopistolla. Vitsailemme ruotsiksi pohjoisen mukavista talvikeleistä.

Saavumme Krakovaan aamuvarhaisella, hyvästelemme toisemme ja erkanemme etsimään majapaikkojamme. Oma hostellini osoittautuu muuten erinomaiseksi, mutta yön aikana joku bilettävistä brittituristeista päättää paskantaa suihkun lattialle.

 

Hostelli auki vuorokauden ympäri

 

Kuva: Mattia Luigi Nappi

Öisessä Milanossa on tunnelmaa.

17.-18. elokuuta. Olen palannut Italiaan, koska viime visiitillä minulta jäi tikanheitoilla arvotuista matkakohteista kaksi viimeistä käymättä. Näistä ensimmäinen, helteisen itärannikon San Benedetto del Tronto on nyt nähty ja suuntaan sieltä Milanoon.

Viime visiitilläni Milanossa yövyin Pierro Rotta -nimisessä hostellissa, jonka respa on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Majoitus on kallis, parikymmentä euroa, mutta saavun kaupunkiin nyt niin myöhään yöllä, etten keksi parempaakaan majoitusta.

Hostelli sijaitsee ankeassa lähiössä kaukana keskustasta. Metrolla pääsee onneksi melko lähelle. Kolho betonipytinki jykevine muureineen ei ole erityisen viihtyisä, mutta pääasia että saan katon pään päälle. Seuraavana päivänä aion herätä aikaisin, tehdä pikavisiitin viimeiseen tikkataulukaupunkiin Bassano del Grappaan ja ruveta sen jälkeen suunnittelemaan paluuta Suomeen.

Hostelli on hätämajoituksista varmasti turvallisin vaihtoehto, jos sellaisen onnistuu ensin löytämään. Hostellien etsiminen hoituu parhaiten netissä, mutta nettiin pääsy ei ole reissussa itsestäänselvyys. Muutenkin todella harva hostelli ottaa vieraita vastaan enää yömyöhällä. Jatkuva hostelliyöpyminen myös kasvattaa matkabudjettia melkoisesti.

 

Epäonnistunut yö kaupungilla

 

Kuva: simonetta viterbi

Porta Susan asema Torinossa. Tänne pitkä yö päättyi.

18.-19. elokuuta. Olin herännyt aikaisin aamulla jatkaakseni Bassano del Grappaan. Valitettavasti eksyin Milanossa ja lähtö hieman venähti. Nyt Bassano on nähty ja joudun palaamaan taas Milanoon. Miljoonakaupunki alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää, mutta vain sen kautta pääsisi junalla kauemmas.

Alkaa olla melko myöhä, eikä minulla ole taaskaan majoitusta valmiina. Voisin yöpyä kolmannen kerran Pierro Rotta -hostellissa. Ei huvittaisi palata samaan mestaan kolmatta kertaa. Sitä paitsi matkani on melkein lopussa, joten loppuvaiheessa yöuni ei ole niin justiinsa.

Päätän hypätä illan viimeisellä junalla Torinoon ja katsoa, jos voisin siellä kuluttaa aikaa vaikka paikallisjunissa torkkumalla. Lopputuloksen voikin lukea aiemmasta repparistani ”Näin tulet ryöstetyksi Torinossa”.

 

Kokeilematta jääneet vaihtoehdot

 

Majoituksen etsinnässä auttaa, jos omistaa esimerkiksi älypuhelimen jolla pääsee tarvittaessa nettiin. Itse en moisia ylellisyyksiä harrasta.

Majoituksen etsinnässä auttaa, jos omistaa esimerkiksi älypuhelimen jolla pääsee tarvittaessa nettiin. Itse en moisia ylellisyyksiä harrasta.

Minun oli alusta asti tarkoitus kokeilla reissussa erilaisia majoituksia. Katsoinkin matkaa valmistellessani netistä runsaasti yöpymisvinkkejä, joihin voisin turvautua huvikseni tai tilanteen pakottamana. Muutamat yönviettoratkaisut jäivät itseltäni testaamatta, mutta käyn niitäkin vielä läpi.

Yleinen vinkki on, että kannattaa kulkea paikallisjunilla tai muulla julkisella liikenteellä koko yö. Pitkillä reiteillä voi nukkua parhaimmillaan jopa yli tunnin ennen kulkuvälineen vaihtoa. Paikallisliikenteeseen ei kannata luottaa liikaa, vaikka kuulemma esimerkiksi Lontoossa homma toimii. Suurkaupungeissakaan paikallisjunat eivät yleensä kulje öisin.

Sohvasurffaus on kätevä systeemi, jos tietää etukäteen mihin on menossa. Sen sijaan sohvapaikan saaminen alle päivän varoitusajalla on todella vaikeaa. Lisäksi sohvasurffauksen sumpliminen vaatii nettiyhteyden. Jos ei meinaa päästä sisätiloihin, voi kesäkeleillä yöpyminen onnistua ulkonakin. Keskustan puistojen sijaan kannattaa hankkiutua vähän syrjemmälle nukkumaan.

Vaikka majapaikkaa ei tietäisikään etukäteen, ei yöpymistä kannata stressata liikaa. Eurooppa on pohjimmiltaan todella turvallinen paikka. Asiat yleensä järjestyvät, kun heittäytyy uusiin tilanteisiin avoimin mielin.

 

Matkatarinointi jatkuu Teleportaasin keskustelualueella.

Lisää luettavaa

0 Kommenttia

Jaa artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>