ILMIÖT April, 19th 2014 by

Kontulan nuoret vihaavat rasisteja

Download PDF

Lehdet kuumottelevat aika ajoin otsikoilla, jotka kertovat rasismin ja äärioikeiston noususta Suomessa. En suinkaan vähättele kirjoitusten todenperäisyyttä ja vakavuutta, mutta luulen että lähiönuoret ovat harvemmin mainittu, mutta sitäkin tärkeämpi vastavoima pahuudelle.

Muutettuani Kontulaan, yhteen Itä-Helsingin tunnusomaisimmista lähiöistä, olen pannut merkille, että alueen nuorisoporukat ovat etnisesti hyvin kirjavia, eikä ihonväri tai kulttuuritausta ainakaan näytä olevan esteenä ystävyyden muodostumiselle.

Kävin opiskelijaradion projektin yhteydessä tutkimassa oliko havainnollani mitään pohjaa. Iskin siis Helsingin teinihengailumestoihin perjantai-iltana ja otin äänittimen mukaan.

Löysin lopulta Kontulan metroasemalta etsimäni kaltaisen etnisen porukan. Minua vähän jännitti lähestyä sitä. Jo lapsena opin välttelemään uhkaavan näköisiä isojen poikien jengejä, enkä ole vieläkään päässyt täysin pelostani irti, sillä nyt hieman vanhemmitenkin huomaan ohittavani alikulkutunneleissa ja asemarakennuksissa norkoilevat porukat mahdollisimman nopeasti ja turhaa katsekontaktia väistellen.

Olin siis iloisesti yllättynyt, kun typerät mieleeni maalailemat uhkakuvat turpaan ottamisesta tai vittuilusta katosivat heti kättelyssä. Valppaat nuoret ilmoittivat kaikin mokomin voivansa vastata kysymyksiini.

DSC_0113

Kontulalaisista muita kuin ruotsia tai suomea äidinkielenään puhuvia on 13,78 %. Koko Helsingin luku on 7,59 %.

Reilun tunnin kestäneen metrishengailun jälkeen koin havaintoni saaneen vahvistuksen. Olimme jutelleet siitä onko nuorten keskuudessa rasismia tai että määrittyvätkö kaveriporukat ihonvärin mukaan. Ainakin siinä kaveriporukassa kaikkien vastaukset olivat järjestään kielteisiä ja henkilön etnistä taustaa pidettiin kaikin puolin merkityksettömänä seikkana.

Yksinkertainen selitys oli, että he kaikki olivat lapsista saakka leikkineet kaiken näköisten ihmisten kanssa, eikä kellekään ollut missään vaiheessa ollut tullut mieleenkään arvottaa tai syrjiä toisia ulkoisten piirteiden perusteella.

Ryhmän ulkomaalaistaustaisten kokema suora rasismi rajoittui lähinnä jurriseen huuteluun, mutta eräs somalitaustainen nuori kertoi ajoittain kokemastaan ulkopuolisuuden tunteesta.

Nuori mies oli lapsena halunnut poliisiksi, mutta haave oli jäänyt, sillä hän ei koskaan muistanut nähneensä tummaihoista poliisia. Hän ei väittänyt että poliisiammattikorkeakoulussa jotenkin suoranaisesti sorsittaisiin tummaihoisia, mutta havainto oli kuitenkin jättänyt takaraivoon lannistavan fiiliksen siitä, että kun kerta muita kuin kantasuomalaisia ei poliiseina näy, niin turha sitten itsekään yrittää. Nyt hän pohti näkevänsä itsensä töissä puolustusvoimissa.

Mieleeni jäi hauska tilanne kun kysyin samaiselta somalitaustaiselta nuorelta ja eräältä kantasuomalaiselta mistä heidän juurensa ovat. Toinen sanoi Somaliasta, toinen Kontulasta. Sitten kysyin, että ovatko he kumpikin suomalaisia. Kantasuomalainen ehti täydentämään päälle, että he ovat kumpikin peräti suomalaisia veljiä.

Vastaus kuulosti minusta ensin iladuttavan solidaariselta. Sitten aloin pitää sitä itsestään selvänä. Olin jollain tasolla ajatellut, että somalitaustainen nuori ei ehkä ole täysin suomalainen hänen aksenttinsa, uskontonsa ja ulkonäkönsä takia. Mutta mikä ihmeen suomalaisuus, aloin ajatella. Vaikutti siltä, että nuorten mielestä suomalaisuus on alati kehittyvä ja joustava käsite. Rennompi asenne kulttuuriin ja erilaisuuden hyväksyminen loi alueelle veljeyttä.

DSC_0120

Kontulan K-Supermarketista saa kiinankielisiä sanomalehtiä.

Työparini haastatteli nuorisotutkimusseuran tutkija Antti Kivijärveä, joka kertoi, että rasistiset puheet eivät enää ole vain pilottitakkien juttu, vaan ajattelutapa on siirtynyt myös salonkikelpoisiin paikkoihin jakkupukuisten naisten ja pukumiesten puheisiin.

Tutkijan mukaan arkirasismi voi näkyä esimerkiksi mulkoilevissa katseissa ja kuulua rivien välistä vitseissä tai tiettyinä äänenpainoina. Nuoret ovat erittäin hyviä rasismin tunnistamisessa, mutta he osaavat kääntää sen ironiseksi vitsailuksi.

Sosioekonomisesti heikompia lähiöitä pidetään osin etnisyytensä takia ongelmallisina alueina koska välillä luullaan, että niissä etnisyydet poteroituvat tiukasti omiin porukoihinsa. Tutkija kuitenkin huomautti kuinka juuri näillä alueilla, joissa väestö on etnisesti suhteellisen kirjavaa, kohtaamisia ihmisten välillä tapahtuu, eikä rajoja kulttuurien ja etnisyyksien välille muodostukaan niin helposti.

Kivijärven mukaan olisi syytä huomioida esimerkiksi Kontulassa piilevä voimavara ja keskusteltava aktiivisemmin siitä kuinka ongelmana nähtävän kirjavuuden voisi aktiivisemmin hyödyntää rikkautena.

DSC_0115

Kontula täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta.

Lisää luettavaa

0 Kommenttia

Jaa artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>