KULTTUURIMUSIIKKI June, 25th 2014 by

Tekeekö hip hop meistä supliikkeja?

Download PDF

 

Kuljen kotimatkoillani erään koulunpihan ohi, jossa näen usein nuoria kuluttamassa kesäpäiviään. He heittelevät korista, kuuntelevat räppiä kunnon boomboxista ja aina ajoittain paiskaavat kättä veljellisesti. Joskus yksi porukasta beatboxaa ja toinen räppäilee sen tahtiin. He ovat kuin amerikkalaisesta räpmusiikkivideosta. Työparimme ja minä pohdimme, onko tavallisesti hyvin sosiaalinen hip hop -kulttuuri muokannut suomalaista kulttuuria. Hälveneekö juron suomalaisen stereotyyppi, kun räppiä kuunnellaan lapsesta asti?

Teimme Stadi.TV:lle kaksiosaisen suomiräp-ohjelman, jonka ensimmäisessä osassa haastattelimme Jodarokia ja Särreä, jotka ovat suomiskenen konkareita. Kysyimme heiltä suomiräpin taustoista ja siitä miten kulttuuriin suhtauduttiin 90-luvun loppupuolella. Toisessa osassa haastattelimme 18- ja 16-vuotiaiden kaveriporukkaa, jotka räppäilevät huvikseen Helsingin puistoissa ja kaduilla. Halusimme kuulla heiltä nuorison näkemyksen hip hop -kulttuurin nykytilasta ja mahdollisesta kulttuurinmuutoksesta.

 

 

Kirjoituslaatikoista valtavirtaan

 

Helsingissä kasvanut Särre muisteli olleensa lukioon asti ainoa räpin tekijä. Kuuntelijoitakin oli vain pari. Jodarok kertoi, kuinka Joensuun skinarit halusivat hakata kaikki erilaiset ihmiset. Riimejä syntyi omissa oloissa omissa huoneissa ja oppitunneilla.

Paleface kirjoittaa kirjassaan Rappiotaidetta, että suomiunderground alkoi ottaa muotoaan 2000-luvun taitteessa. Uudet tietokoneet, sekvensserisoftat ja sämplerit olivat sen verran helposti saatavilla, että räppärit pystyivät tuottamaan musiikkia kodeistaan käsin.

Vähitellen nimet kuten Fintelligens, Seremoniamestari ja Tulenkantajat tekivät suomiräpistä yleisesti tiedetyn ilmiön suomalaisten keskuudessa. Siihen suhtautuminen oli silti vaihtelevaa samalla tavalla kuin rockmusiikkiin suhtautuminen oli 60-luvulla tai punkiin 70-luvulla. Sittemmin ajat ovat muuttuneet. Hip hopissa ei ole mitään kummallista 2010-luvun Suomessa.  Ala-asteikäiset pojat pukeutuvat isoihin huppareihin ja lippiksiin, suosituimmat räppärit ovat Linnan juhlien vieraslistalla ja festivaalijärjestäjien mukaan juuri räpillä saa eniten lipputuloja. 

Jodarok selitti räpin nykysuosiota teknologian kehityksellä. Hänen ikäluokkansa sai räpvaikutteita suhteellisen rajallisesti taivaskanavilla esitetystä Yo! MTV Raps -ohjelmasta. Nyt netistä saa musiikit Suomeen salamana samana päivänä kuin ne julkaistaan ulkomailla.

 

 

Natseilta ei enää saa turpaan

 

Särre toivoi, että suomalaiset piristyvät räpin avulla. Hänen mielestä jotkin ilmiöt saattavat kiinnostaa musiikin ulkopuolisestikin. Hän epäilee, että kaikki Mustan Barbaarin yli 66 000 Instagram-seuraajaa pitäisivät räpmusiikista. Silti he haluavat ammentaa jotakin siitä energiasta ja elämäntyylistä.

Jodarok oli Joensuussa asuessaan ainoa, joka teki räppiä. Nyt kaupungissa järjestetään puistotapahtumia, joissa räpätään, tanssitaan ja maalataan.

 – Mun aikoihin siellä olisi vaan tapeltu jos joku olisi yrittänytkään järjestää sellaista.

Tapaamani nuoret kertoivat, että todella moni heidän ikäluokastaan räppää tai beatboxaa huvikseen kaveriporukassa. Vaikutteita on heidän mukaansa saatu myös käyttäytymiseen, mistä läheisellä koulunpihallani hengailevat porukat ovat hyvä esimerkki. He kertoivat, että räp on muutakin kuin vain musiikkia. Kulttuuriin kuuluu myös sosiaalisuutta ja esiintymistä, josta he olivat saaneet rohkeutta elämäänsä.

Jodarok kertoi kuinka oli tavannut muutamaa päivää aiemmin kaupungilla mummon, joka oli puhunut matkailun tärkeydestä. Mummo painotti kuinka matkailu lisää kulttuurivaihtoa ja siten suvaitsevaisuutta.

 – Ehkä räp ei sinällään ole ainoa syy kulttuurinmuutokseen, mutta se on varmaan osa sitä pakettia missä kulttuureja on ympärillä enemmän, Jodarok pohti.

Nuoret eivät halunneet leimata itseään vain hoppareiksi. Oli selvää, että heillä oli helppo pääsy erilaisten kulttuurien äärelle. He pystyivät kikkailemaan niiden välillä ja hakemaan vaikutteita laajasti eri puolilta. Hip hopista yhtä, jostain toisesta kulttuurista toista. Ennen kaikkea he halusivat olla tuomitsematta ketään ja tulla kaikkien kanssa toimeen.

Stadi.TV on Helsingin kaupungin tukema Helsingin seudulla vaikuttava yhteisömedia. Video on Stadi.On-ohjelman jakso. Ohjelmassa tutustutaan helsinkiläisiin ilmiöihin. Kirjoittaja tuottaa sisältöä sekä Stadi.TV:lle että Teleportaasille.  

Lisää luettavaa

1 Kommentti

Jaa artikkeli

  • MASA

    Tuosta junnuvideosta Rituaali ja Spittari skulaa helvetin hyvin, mutta nää kaks muuta jätkää ei vakuuttanu tätä käppänää sitten yhtään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>